Viime lauantaina aloitin kilpailukauteni hyppäämällä kolmiloikan Kajaanissa. Kisasta jäi ihan positiivinen mieli, vaikka tulos (12,07) ei kovin hyvä ollutkaan. Ensimmäinen kisa on aina ensimmäinen kisa, joten kovin suuria odotuksia en vielä itselleni asettanutkaan. Positiivista kuitenki oli, että askelmerkkini osui kohtalaisen mukavasti kohdalleen ja sain kokonaisia hyppyjä viisi aikaiseksi. Kisapäivä oli todella viileä, lämpöä oli vain vaivaiset 6 astetta! Kylmyys vaikutti kieltämättä koko kehoon, vaikka kilpailinkin pitkissä trikoissa ja pitkähihaisessa paidassa. Toivottavasti huomenna on lämpimämpää, sillä vuorossa on seuraava kisani, Kuortaneen eliittikisa. Tulokseen saisi tulla jo muutama kymmen senttiä lisää...
Keskiviikkona Kempeleessä juostiin pm-viestit. Joukkueeni juoksi pelkästään 4x100 metrin viestin, vaikka tarkoituksena oli juosta myös 4x100 metrin aidat sekä 4x400 metriä. Takareiteni oli edellisen päivän harjoituksissa kipeytynyt, joten päätin olla ottamatta turhia riskejä ja kieltäydyin juoksemasta aitoja ja 400 metriä. Valitettavasti päätökseni takia muutkaan tytöt (Laura, Anniina ja Heta) eivät päässeet juoksemaan muita viestejä, koska tilalleni ei ollut ketään varajuoksijaa. Satasen viesti sujui joukkueltamme melko mukavasti. Vaihdot sujuivat yhtä vaihtoa lukuunottamatta hyvin ja aikammekin oli ihan tyydyttävä. Minä sain juosta ankkuriosuuteni rennosti ja säästellä hieman kireää takareittäni, sillä johto oli jo niin selvä, ettei ihan täyttä puristusta tarvittu.
Takareiteni on nyt ihan hyvän tuntoinen, joten sen ei pitäisi vaikuttaa huomiseen kisaan. Nyt lähden tekemään kisaan valmistavan treenin ja sen jälkeen pelkästään lepäilen ja latailen akkuja huomista koitosta varten...
Essi Emilia
perjantai 12. kesäkuuta 2009
tiistai 2. kesäkuuta 2009
PITKÄSTÄ PITKÄSTÄ AIKAA!
Olen saanut useammalta henkilöltä tiukkaa palautetta, koska viimeisimmästä kirjoituksestani on kulunut jo rutkasti aikaa. Mutta nyt lupaan päivitellä tärkeimmät tapahtumat näiltä kuluneilta viikoilta ja kirjoittaa kesän aikana tiheämmin!
21.4.-12.5. välisen ajan vietin Portugalin Monte Gordossa yhdessä monien muiden suomalaisten ja ulkomaalaisten yleisurheilijoiden ja valmentajien kanssa. Harjoittelupaikkamme oli todella hyvä ja kelit suosivat lähes jokaisena päivänä. Rusketustakin sain mukavasti iholleni hankittua... Treenit sujuivat omalta osalta mukavasti, vaikkakin leirin viimeisinä päivinä harjoitusohjelmaa jouduttiin hiukan keventämään rasittuineiden jalkojen tuskan huutojen vuoksi. Tutustuin moniin uusiin urheilijoihin, joihinkin enemmän ja toisiin vähän vähemmän. Muutamia ihania tyttöjä minulla on jo todella ikävä, mutta onneksi pian törmään heihin taas kisoissa. :) Yksi leirin kokokohdista oli päästä seuraamaan joidenkin maailman kärkiurheilijoiden treenejä. Samassa leirikohteessa oli siis mm. kolmiloikkaaja Nelson Evora, pituushyppääjä Sebastian Bayer, keihäänheittäjä Steffi Nerius sekä monia muita, mukaanlukien suomalaiset huiput kuten Tero Pitkämäki. Urheilun ohessa pääsin harrastamaan jonkin verran myös toista lempilajiani, shoppailua. Lyhyesti sanottu leiri oli siis mahtava: aurinkoa, ihania ihmisiä, shoppailua, kuuluisuuksia ja onnistuneita harjoituksia. Ensi keväänä leireilen luultavimmin samassa kohteessa.
Portugalin leirin jälkeen jouduin keskittymään opiskeluun. Kolmen viikon poissaolo koulusta vaati itsenäistä opiskelua, joka leirillä jäi lähes kokonaan hoitamatta, joten Suomeen paluun jälkeen koulukirjat olivat käsissäni lähes taukoamatta. Välillä yöhön asti kestänyt opiskelu onneksi palkittiin ja sain kurssit suoritettua, vieläpä ihan mukavin arvosanoin. Nyt kesäloman alettua aion unohtaa koulun hetkeksi ja keskittyä täysin pian alkaviin kisoihin, mutta jossain vaiheessa kesää täytyy kuitenkin aloittaa syksyn kirjoituksiin lukeminen.
Meinasinkin unohtaa kertoa hieman Oulun ympärijuoksusta... Johdimme kisaa alusta loppuun asti (tietenkin) ja voitto toi mukanaan mitalit ja rahapalkinnon. Minä juoksin kolmannen osuuden(380 metriä). Vaihtoon päästyäni olin aivan poikki. Maitohapot saivat vallan koko kehossani ja luultavasti juuri tämä happohyökkäys laukaisi jonkin sortin vatsataudin, jota sairastin muutaman päivän. Onneksi taudista on jo toivuttu ja kisakauteni on valmis starttaamaan ensi lauantaina Kajaanissa. Hyppään siellä kolmiloikan.
Eiköhän tässä ollut tärkeimmät tältä erää...
Essi Emilia
21.4.-12.5. välisen ajan vietin Portugalin Monte Gordossa yhdessä monien muiden suomalaisten ja ulkomaalaisten yleisurheilijoiden ja valmentajien kanssa. Harjoittelupaikkamme oli todella hyvä ja kelit suosivat lähes jokaisena päivänä. Rusketustakin sain mukavasti iholleni hankittua... Treenit sujuivat omalta osalta mukavasti, vaikkakin leirin viimeisinä päivinä harjoitusohjelmaa jouduttiin hiukan keventämään rasittuineiden jalkojen tuskan huutojen vuoksi. Tutustuin moniin uusiin urheilijoihin, joihinkin enemmän ja toisiin vähän vähemmän. Muutamia ihania tyttöjä minulla on jo todella ikävä, mutta onneksi pian törmään heihin taas kisoissa. :) Yksi leirin kokokohdista oli päästä seuraamaan joidenkin maailman kärkiurheilijoiden treenejä. Samassa leirikohteessa oli siis mm. kolmiloikkaaja Nelson Evora, pituushyppääjä Sebastian Bayer, keihäänheittäjä Steffi Nerius sekä monia muita, mukaanlukien suomalaiset huiput kuten Tero Pitkämäki. Urheilun ohessa pääsin harrastamaan jonkin verran myös toista lempilajiani, shoppailua. Lyhyesti sanottu leiri oli siis mahtava: aurinkoa, ihania ihmisiä, shoppailua, kuuluisuuksia ja onnistuneita harjoituksia. Ensi keväänä leireilen luultavimmin samassa kohteessa.
Portugalin leirin jälkeen jouduin keskittymään opiskeluun. Kolmen viikon poissaolo koulusta vaati itsenäistä opiskelua, joka leirillä jäi lähes kokonaan hoitamatta, joten Suomeen paluun jälkeen koulukirjat olivat käsissäni lähes taukoamatta. Välillä yöhön asti kestänyt opiskelu onneksi palkittiin ja sain kurssit suoritettua, vieläpä ihan mukavin arvosanoin. Nyt kesäloman alettua aion unohtaa koulun hetkeksi ja keskittyä täysin pian alkaviin kisoihin, mutta jossain vaiheessa kesää täytyy kuitenkin aloittaa syksyn kirjoituksiin lukeminen.
Meinasinkin unohtaa kertoa hieman Oulun ympärijuoksusta... Johdimme kisaa alusta loppuun asti (tietenkin) ja voitto toi mukanaan mitalit ja rahapalkinnon. Minä juoksin kolmannen osuuden(380 metriä). Vaihtoon päästyäni olin aivan poikki. Maitohapot saivat vallan koko kehossani ja luultavasti juuri tämä happohyökkäys laukaisi jonkin sortin vatsataudin, jota sairastin muutaman päivän. Onneksi taudista on jo toivuttu ja kisakauteni on valmis starttaamaan ensi lauantaina Kajaanissa. Hyppään siellä kolmiloikan.
Eiköhän tässä ollut tärkeimmät tältä erää...
Essi Emilia
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
