Olen saanut useammalta henkilöltä tiukkaa palautetta, koska viimeisimmästä kirjoituksestani on kulunut jo rutkasti aikaa. Mutta nyt lupaan päivitellä tärkeimmät tapahtumat näiltä kuluneilta viikoilta ja kirjoittaa kesän aikana tiheämmin!
21.4.-12.5. välisen ajan vietin Portugalin Monte Gordossa yhdessä monien muiden suomalaisten ja ulkomaalaisten yleisurheilijoiden ja valmentajien kanssa. Harjoittelupaikkamme oli todella hyvä ja kelit suosivat lähes jokaisena päivänä. Rusketustakin sain mukavasti iholleni hankittua... Treenit sujuivat omalta osalta mukavasti, vaikkakin leirin viimeisinä päivinä harjoitusohjelmaa jouduttiin hiukan keventämään rasittuineiden jalkojen tuskan huutojen vuoksi. Tutustuin moniin uusiin urheilijoihin, joihinkin enemmän ja toisiin vähän vähemmän. Muutamia ihania tyttöjä minulla on jo todella ikävä, mutta onneksi pian törmään heihin taas kisoissa. :) Yksi leirin kokokohdista oli päästä seuraamaan joidenkin maailman kärkiurheilijoiden treenejä. Samassa leirikohteessa oli siis mm. kolmiloikkaaja Nelson Evora, pituushyppääjä Sebastian Bayer, keihäänheittäjä Steffi Nerius sekä monia muita, mukaanlukien suomalaiset huiput kuten Tero Pitkämäki. Urheilun ohessa pääsin harrastamaan jonkin verran myös toista lempilajiani, shoppailua. Lyhyesti sanottu leiri oli siis mahtava: aurinkoa, ihania ihmisiä, shoppailua, kuuluisuuksia ja onnistuneita harjoituksia. Ensi keväänä leireilen luultavimmin samassa kohteessa.
Portugalin leirin jälkeen jouduin keskittymään opiskeluun. Kolmen viikon poissaolo koulusta vaati itsenäistä opiskelua, joka leirillä jäi lähes kokonaan hoitamatta, joten Suomeen paluun jälkeen koulukirjat olivat käsissäni lähes taukoamatta. Välillä yöhön asti kestänyt opiskelu onneksi palkittiin ja sain kurssit suoritettua, vieläpä ihan mukavin arvosanoin. Nyt kesäloman alettua aion unohtaa koulun hetkeksi ja keskittyä täysin pian alkaviin kisoihin, mutta jossain vaiheessa kesää täytyy kuitenkin aloittaa syksyn kirjoituksiin lukeminen.
Meinasinkin unohtaa kertoa hieman Oulun ympärijuoksusta... Johdimme kisaa alusta loppuun asti (tietenkin) ja voitto toi mukanaan mitalit ja rahapalkinnon. Minä juoksin kolmannen osuuden(380 metriä). Vaihtoon päästyäni olin aivan poikki. Maitohapot saivat vallan koko kehossani ja luultavasti juuri tämä happohyökkäys laukaisi jonkin sortin vatsataudin, jota sairastin muutaman päivän. Onneksi taudista on jo toivuttu ja kisakauteni on valmis starttaamaan ensi lauantaina Kajaanissa. Hyppään siellä kolmiloikan.
Eiköhän tässä ollut tärkeimmät tältä erää...
Essi Emilia
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti